MuKin C-poikien matka mestaruuteen

Munkkiniemen Kisapoikien C-poikajoukkueen menestystarina on varsin mielenkiintoinen. Pelaajamäärältään pienen ryhmän kokoonpano on elänyt parin vuoden aikana melkoisesti, mutta joukkue tiivistyi pelillisesti sekä henkisesti juuri oikeaan aikaan – SM-lopputurnaukseen.

Keväällä 2013 C-nuorten SM-kultaa voittaneessa joukkueessa pelanneiden 00-poikien Tuomas Oksan, Markus Rautasalon, Emil Uotilan ja Tom Niirasen lisäksi MuKin tämän kauden ainoana v. 2000-syntyneenä pelaajana jatkoi Daniel Saranen. Joukkueen pelaajista pari oli valinnut jalkapallon päälajikseen ja yksi poika muutti Kalifornian lämpöön. Syksyn sarjoihin lähtiessä joukkueessa oli vain viisi vanhempaa C-junnua ja joukkuetta täydennettiin lupaavilla 01-pojilla.

Jossain päin kaupunkia puhuttiin ettei MuKilla edes olisi C-poikia kauden alkaessa, mutta joukkue kuitenkin esiintyi elokuussa Rakveren NG Mini Cupissa lupauksia antavasti olemalla 00-sarjan paras suomalaisjoukkue. Taakse jäivät mm. PuHun ja HNMKY:n C-poikajoukkueet. MuKi voitti turnauksessa myös Viron kärkipään porukan Tarto Salva/Rockin, jonka EYBL:n voittosuhde tältä kaudelta oli 12-3 ja sijoitus lohkossaan kolmas. Rakveressa soi myös valmentajien puhelin tiuhaan, kun Andrei ”Arska” Makarov ilmoitti halukkuutensa liittyä MuKin C-poikiin. Valtavan kokoinen v. 2001-synt. ”Arnold” parkkeerasi alkukaudesta kroppansa korin alle ja rupesi tosissaan tekemään hommia. Työn tuloksista tulee MuKi vielä tulevaisuudessa nauttimaan.

MuKi aloitti syksyn alueellisen SM-karsintasarjan hieman hapuillen, mutta otteet paranivat häkellyttävällä vauhdilla ja joukkue nousi lopulta karsinnan toiseksi recordilla 8-2. Poikien esitykset olivat parantuneet niin paljon, että joukkue kutsuttiin Saboniksen koripallokoulun järjestämään turnaukseen heti joulupyhien jälkeen. MuKijengi sai Liettuan reissulleen mukaan pari vahvistusta, kun Hongan taitava rymistelijä Tomas Pihlajamäki ja Karkkilan heittokone Miro Salmela pakkasivat kamppeensa ja hyppäsivät mukilaisten kanssa matkaan. MuKi pelasi Kaunasin turnauksessa loistavasti ottamalla monta kovaa päänahkaa, mm. Venäjän hopeamitalisti BC Trinta kaatui MuKin mankelissa.

Liettuan matkalta joukkue sai paljon kokemusta, hyvää fiilistä, rutkasti itseluottamusta ja yhden tärkeän palasen kevään otteluita ajatellen, kun Miro Salmela liittyi joukkueen SM-kokoonpanoon loppukaudeksi rinnakkaislisenssillä. Karkkilan Urheilijoilla on tällä hetkellä hurja noste päällä ja seurassa hyvää työtä tekevä valmennuspäällikkö Anssi Liesmala oli samantien hengessä mukana, kun asiaa häneltä tiedusteltiin. Lupaava Miro pääsisi pelaamaan ikäluokkansa huippuja vastaan ja nuorukaisen kehityksen kannalta ratkaisu olisi oikea.

Joulutauolla MuKin C-pojat saivat myös toisen uuden pelaajan, kun Lauri Laaksonen siirtyi LePystä Munkkiniemen Kisapoikiin. Sentterin paikalla viihtyvä Lauri toi joukkueeseen kaivattua pituutta ja poika pääsi välittömästi sinuiksi joukkuetovereidensa kanssa, sillä osa MuKin pojista on Laurin kanssa koulussa samalla luokalla.

Tammikuussa alkoi sitten 18-joukkueen turnausmuotoinen C-nuorten SM-sarja, joka pelattiin kahdessa 9 joukkueen lohkossa. MuKi napsi lohkossaan riittävästi voittoja sarjan edetessä, ja paikka mitalipeleissä varmistui voittosuhteella 7-1. Peli ei kuitenkaan ollut aivan jengoillaan maaliskuun aikoihin, mutta kevään edetessä joukkueen kunto ja into nousivat kohisten. Joukkueen riveihin liittyi vielä yksi poika kun vikkelä Leo Fajardo veti ylleen MuKi-värit juuri ennen siirtotakarajaa.

Kevään aluefinaalissa nähtiin jo enteitä tulevasta, kun MuKi laittoi kookkaan Wartin ahtaalle. Aluesarjan voitto matkasi vielä kuitenkin Vartiokylään, mutta MuKi huomasi mahdollisuutensa ja tiedosti saavansa SM-turnaukseen mukaan vielä Miron ja aluefinaalin alussa loukkaantuneet Danielin ja Tompan. Usko oman joukkueen menestykseen kasvoi suunnattomasti aluefinaalin jälkeen.

SM-lopputurnaus olikin joukkueelta sitten yhtä hurmosta. Ensin kaatui Honka, sitten Rekola ja viimeisessä loppusarjan ottelussa ensimmäistä kertaa Wartti, millä varmistui paikka SM-finaalissa. Pojat luottivat itseensä ja toisiinsa sekä joukkueen pelitapaan. Uusia onnistujia putkahti aina tarvittaessa ja joukkuehenki ruokki poikia rohkeisiin suorituksiin toisensa perään. Turnauksen aikana joukkue sai kokea yhdessä tekemisen voiman ja samalla opetuksen siitä, että periksi ei kannata antaa missään vaiheessa.

Vaikka C-poikien vastuuvalmentajana on toiminut Tomi Kaminen, voidaan poikien menestyksestä pitkälti kiittää myös Masa Kamista. Hän on kauden aikana vetänyt suurimman osan poikien harjoituksista ja Masan säntillisyys sekä asenne ovat varmasti tarttuneet tavallaan myös poikiin. Kamisen veljekset ovat saaneet mahtavasti valmennusapua myös Jussi Tahvanaiselta ja Henrik Arolta, jotka ovat omilla vahvuuksillaan antaneet joukkueelle mausteensa. Unohtaa ei sovi seuran kuntovalmentajan Antti Heinosen panosta. Pojat treenasivat Andyn treeniohjelman mukaisesti fysiikkaa läpi kesän ja junnut pysyivät ehjinä sekä pirteinä koko kauden.

Kiitosta tulee antaa myös PHYK:lle, missä MuKin C-pojista koulua käyvät Markus Rautasalo, Emil Uotila, Lauri Laaksonen, Daniel Saranen ja Tom Niiranen. Pojat ovat saaneet treenata aamuisin koulunkäynnin ohella ja se ei voi olla näkymättä pelaajien suorituksissa koriskentällä. Ensi vuonna nähdään PHYK:ssa vielä enemmän mukilaisia kun seiskaluokkalaiset aloittavat syksyllä koulussa.

MuKi pääsi juhlimaan tämän kauden C-poikien Suomen mestaruutta, mutta aihetta juhlaan olisi myös Leppävaaran Pyrinnöllä. Kisapoikien pelaajista Make, Emppu, Lauri ja Leo ovat kaikki LePyn kasvatteja. Viriili espoolaisseura on tehnyt hienoa työtä näiden poikien kanssa ja nyt MuKi pääsi korkkaamaan kirkkaimman mitalin osittain heidän avullaan.

Vajaan kuukauden päästä treenit taas pyörähtävät käyntiin ja 00-pojat siirtyvät B-junioreihin. Tuoreet Suomen mestarit joutuvatkin sitten melkoiseen kyytiin, kun seuran erittäin kovalla intensiteetillä treenaavat 99-pojat ottavat vuotta nuoremmat hellään huomaansa ja karu arki koittaa.

MuKi on voittanut C-poikien Suomen mestaruuden nyt kahdesti peräkkäin (2013 & 2014). Ensi kaudella putkea yrittävät jatkaa seuran 01-pojat, joista neljä poikaa pääsi jo nyt haistelemaan SM-finaalitunnelmaa Kisakallion parketilla. MuKin 01-ikäluokka on varsin lupaava, joten joukkueelta voi ensi kaudella odottaa vaikka mitä. Seura ei kuitenkaan aseta pojille muita tavoitteita kuin intensiivisen harjoittelun ja kehittymisen. Jos pojat kauden jälkeen jotain saavuttavat, on se ahkeran työnteon sivutuote ja merkki siitä, että jotain on tehty oikein.

Munkkiniemen Kisapojat onnittelee C-poikiaan Suomen mestaruuden johdosta.