MuKi päättärit rennolla meiningillä

Seuran kauden päätöstapahtumaa vietettiin Munkkiniemen Yhteiskoululla tiistai-iltana ja ohjelmassa oli heittokisaa, buffetin tyhjentämistä, kauden ansioituneiden palkitsemisia ja seura-aktiivien muistamista sekä ainutlaatuinen MuKi-visa, jossa mitattiin laajasti eri ryhmien elämäntietomusta. Päättärit sujuivat kaiken kaikkiaan todella rennoissa tunnelmissa ja osallistujia oli myös erittäin hyvin paikan päällä.

MuKin kausi 2018-2019 meni kaiken kaikkiaan mallikkaasti ja pieni seura jatkoi vahvaa tekemistään Helsingin koris-scenessä. Juniorijoukkueiden lisäksi MuKin riveissä palloilee myös neljä aikuisten harrastejengiä ja kaikkien pelit yhteen laskettuna matseja tuli kauden aikana noin 350kpl yhteensä. Voittojakin tuli jokunen, joten kokonaisuuteen voi olla tyytyväinen.

Valmentajat palkitsivat päätöstilaisuudessa jokaisesta joukkueesta treeneissä, peleissä ja kentän ulkopuolellakin kaikista parhaiten suoriutuneita yksilöitä ja he olivat seuraavat:

U14

Opa eli Olli Uuström oli BBBL turnauksissa kauden kehittynein. Jäbän itseluottamus nousi merkittävästi ja samalla tavalla kävi suorituksillekin.

Mr. German Engineering, aka Jonde eli Jonas Kaivos, koska hän AINA kysyy ylimääräisistä treeneistä, vaikka matkustaa Munkkaan yksin Laajasalosta ja on aina valmis tekemään hommia.

Jayme Kontuniemi, koska vaikka hän on ollut loukkaantuneena ison osan kaudesta, niin hän on aina tullut katsomaan treenejä ja pelejä sekä oppimaan kun on vaan pystynyt. Oikeanlainen joukkuehenki ja iso karisma.

Pate eli Patrick Halva. Best defensive player. Erittäin keskittynyt kundi, joka pystyy puolustamaan ketä tahansa. Antaa aina kaiken kentällä ja sen lisäksi on taidollisesti kehittynyt huomattavasti.

Kauniaisten gangsteri eli Anton Karhu, innokas treenaaja jonka itseluottamus kasvaa kaiken aikaa.

U15

Tuukka Lampela - Tuukka menee sata lasissa ja yrittää tilanteet loppuun asti. Matseissa ei jätä mitään varastoon, erikoisosaamisena baseline-leikkaukset ja vasurin nostot.

Joona Heinonen - Go to guy, joka piti ajoittain jengiä yksin pinnalla pahoissa paikoissa. Tekee duunia molemmissa päissä kenttää eikä kavahda kovempaakaan kontaktia. Johtaa esimerkillä, enemmän tekojen kuin puheiden mies.

U16

Nico Åvist - Hoiti kapteenin hommat esimerkillisesti, piti jätkät ruodussa niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Aina valmiina vastustajan syömähampaan puolustamiseen. Kävi jeesaamassa myös U17 joukkuetta hyvällä asenteella ja tehoilla.

Albatrit Syla - Taikuri, jonka pelatessa ei tylsiä hetkiä pääse tulemaan. Aina tapahtuu, kun Alba on kehissä, ja useimmiten hyviä asioita. Pelinluku huippuluokkaa, kun saadaan fysiikka samalle tasolle, niin kirkkaammat valot kutsuvat.

U17

Jere Leppänen – Vuoden kehittynein pelaaja. Teki kovasti töitä koko kauden ajan heikkoutensa eli heittotekniikan kehittämiseksi ja nousi kauden lopulla top-3 kolkin heittäjäksi.

Elmo Eräkangas – Vuoden pelaaja. Tilastojen mukaan kaveri ei ole kehittynyt edellisestä kaudesta yhtään. Pelannut viimeiset kaksi kautta oman ikäluokkansa SM-sarjaa samoilla tilastoilla, mutta ne kyllä ovat aika vakuuttavia. 25/12/4.

U19

Robson eli Roope Karhunen. Vuoden kehittynein jokaisella osa-alueella. Vaatii erittäin paljon, että MuKin 2000 ikäluokassa pystyy ansaitsemaan oman paikkansa kentällä ja kaikkien hyväksynnän sekä luottamuksen siihen. Roope pelasi kauden viimeisen pelin koko viimeisen neljänneksen, kun SM-kultamitalin kohtaloa ratkaistiin. Periksiantamatonta taistelua ja itsensä likoon laittamista!

Filzu eli Filemon Halmesmäki. Nuorimies seurasi isoveljensä jalanjälkiä ja vaihtoi Hongasta MuKiin n. 1,5 vuotta sitten. On aina harjoituksissa 100 lasissa ja tekee sen mitä pyydetään ja yleensä enemmänkin. On ansainnut jengistä oman paikkansa jokapäiväisellä tekemisellä ja ahkeruudella. Se ei ole henkisesti helppo rasti, kun on entisessä joukkueessaan tottunut isoon rooliin ja uudessa ympäristössä joutuu todistamaan itsensä uudestaan sekä valmennukselle että uusille pelikavereille. Filzu onnistui siinä ja se kantaa varmasti hedelmää myös tulevaisuudessa kenttien ulkopuolellakin.

M1DB

Jonde eli Joonas Timonen. Useimmiten jengin paras pelaaja, joka pystyy luomaan tilanteita tyhjästä. Kehittynyt kauden aikana valtavasti ja heittodrilleissä tulokset välillä erittäin mielipuolisia. Tulevalla kaudella M1DB alkaa olla jo väärä sarja ja mies saatava kirkkaampien lamppujen alle.

Ruben eli Robin Åvist. PuHu-nation kaksikon toinen osapuoli. Kehittänyt erittäin paljon omia heikkouksiaan ja nykyisin puolustuspelaaminen on parhaimmillaan sellaista, että koutsin ei tarvitse aina sulkea silmiään sitä katsoessa. Robin tekee erittäin paljon hommia fysiikkansa eteen ja se varmasti alkaa jossakin vaiheessa tulevaisuudessa myös näkymään otteissa. Toinen pelaaja, kenen heittodrillien tulokset sykähdyttävät.

Vuoden Symppis – U14 jengistä Allu eli Aleksi Karjalainen. Poika on kova treenaamaan ja aina hymy huulessa.

Kauden treenaaja – U16 jengistä Ville Karhu. Idän ihmemies vetää aina hyvällä asenteella treeneissä. Tekee myös pienet asiat hyvin ja tämä näkyy matseissa. Villen tulon myötä joukkueen treenien taso hyppäsi pari askelmaa ylöspäin.

Kauden poikajuniori – M1DB jengistä Emil Uotila. Emppu on alkanut sisäistämään, mitä urheilija tekee kropalleen, että jalka liikkuu. Hurjan urheilullisia yksilösuorituksia kauden aikana ja muutama kunnon pelitilannedonkki sekä blokki näkivät jo päivänvalon. Huhu kertoo, että vielä parempaa on luvassa tulevaisuudessa. Oikean-jalan-ristiaskel-lähtö uskomattomalla magialla toteutuu jokaisessa pelissä onnistuneesti useita kertoja.

Vuoden MuKilainen – Okko Ailio. Herrasmies ja treenaaja, sekä joukkuepelaaja vailla vertaa. Okko vaihtoi MuKiin Wartista muutama kausi takaperin ja on siinä ajassa onnistunut nappaamaan kaikkien jengikavereiden luottamuksen siinä määrin, että hänelle luovutettiin kauden alussa kapteenin valtikka. Täytyy toivoa, että koripallo pysyy Okon prioriteettilistan kärjessä jatkossakin ja että kentillä pystytään nauttimaan hänen edesottamuksistaan vielä monia vuosia tästä eteenpäin.

Vuoden koutsi – Vetsku eli Tommi Nordberg. Rookie-koutsi, joka tullessaan ohjaksiin sai jonkun viisaan isän laukomaan kommentteja, että ”Isä-valmentaja, pah. Se nyt ei ainakaan osaa mitään” Jos ei entinen bundesliiga-pointti iskälle kelpaa, niin sitten on hyvä kantaa oma poika Honkaan. Vetsku on tehnyt loistavaa duunia ja tyytyväisyys koko ryhmällä (pelaajat + vanhemmat) on erittäin korkealla tasolla. Vetsku on myös hyvin kriittinen omaa tekemistään kohtaan ja valmentajalle harvinainen reflektiivinen ote paistaa hänen otteissaan. Ei olisikaan yhtään ihme, mikäli tulevalla kaudella sekä U17 että U16 jengien sarjasijoitukset nousisivat merkittävästi.

Päättäreissä palkittiin myös iso kasa muita ansioituneita isiä ja äitejä, mutta tasapuolisuuden nimissä nimet jätetään nyt kertomatta, koska jokainen vanhemmista on kultaakin kalliimpi.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, mutta eritoten tietenkin juuri sille omalle.